Kehitys tapahtuu levossa. Treenin aikana tapahtuneet kudosvauriot lihaksissa korjautuvat ja energiavarastot palautuvat parhaiten unen aikana. Ammattiurheiluun kuuluu läheisesti kehon palautumisen seuranta sekä tasapainon löytäminen väsymyksen ja kehityksen rajalta. Perusasioita, joihin tulisi ensimmäisenä kiinnittää huomiota, on siis levon määrä ja sen laatu.
Oma palautumiseni perustuu pitkälti tasaiseen unirytmiin sekä riittävään unen määrään. Nukun lähes poikkeuksetta vähintään 9,5 tunnin yöunet joka yö, mutta usein unimäärä on 10 tunnin paremmalla puolella. Hyvien yöunien ohella pyrin päivästä riippuen ottamaan noin 40min mittaiset päiväunet harjoitusten välissä, mutta tiedän, että monelle koululaiselle tämä on mahdotonta tiukan koulurytmin takia. Koenkin, että yöuniin panostus olisi ykkösprioriteetti huipulle tähtäävän nuoren urheilijan elämässä, sillä maksimaalisen treenivasteen saamiseksi levon puute on suurin negatiivisesti vaikuttava tekijä. Sama pätee myös työelämässä, jossa usein päivän pituutta venytetään yöunien kustannuksella, vaikka monien tapauksessa sänkyyn pääsisi aikaisemmin niin halutessaan. Huomasin itse, että harvoin teen mitään järkevää tai tuotteliasta kello kahdeksan jälkeen illalla, vaan yleensä aika kuluu telkkarin äärellä sekä puhelinta selatessa. Miksi en siis käyttäisi aikaani hyödyksi ja valmistautuisin jo seuraavaan päivään, jotta olisin varmasti energinen tekemään kaiken mitä haluan? 
Hyvien yöunien lisäksi pyrimme kovan arkiharjoittelun lomassa pitämään viikoittain keskimäärin yhden vapaapäivän. On tietysti ajanjaksoja, jolloin kilpailut sotkevat rytmitystä ja joskus harjoituksista vapaata päivää ei ole, mutta näissä tapauksissa maksimoimme palautumisen muuttamalla harjoitusten sisältöä vastaamaan kropan valmiustasoa. Suurimman osan vapaapäivistäni tykkään kuitenkin ulkoilla ja harrastaa muuta liikuntaa, joten välillä on myös välttämätöntä rauhoittaa muutamia päiviä pelkälle makoilulle, varsinkin kovalla harjoituskaudella. Olemme valmentajani Jeren kanssa erotelleetkin siis vapaa- ja lepopäivät niin, että vapaapäivänä kaikenlainen mieltä rentouttava tekeminen on sallittua ja toivottavaa, mutta lepopäivänä kropan tulee antaa levätä, jolloin pisin liikuttu matka saa olla vain sohvalta jääkaapille. Yhden vapaapäivän periaate tekee selkeän eron omaan arkeeni ja olen sitä noudattanut jo lähes 7 vuoden ajan. Henkinen lepo ja kropan lataus tulevaan viikkoon auttaa sekä rytmittämään kautta, että antaa tilaa nauttia enemmän myös muista asioista. 
Kun puhutaan huippu-urheilusta, tarvitaan usein apuvälineitä mittaamaan kehon kykyä palautua. Nykyään palautumisen tasosta kertovia mittareita löytyy kaikkialta ja niitä on hyvä osata hyödyntää. Olen kokeillut monenlaisia palautumisen mittareita vuosien saatossa. Aloitimme vuonna 2017 mittaamalla ortostaattista sykettä aamuisin ja seurasimme erityisesti vaihteluita sykekäyrässä. Ortostaattinen testi löytyykin monista nykyajan sykekelloista jo vakio-ominaisuutena ja esimerkiksi Polarin tuotteissa se on hyvinkin helppo käyttää ja antaa palautetta heti. Omissa testeissämme paneuduimme erityisesti sykekäyrään, josta oli muutaman viikon datan keräykseen jälkeen selkeästi nähtävissä viitteitä hermoston palautumisen tilasta. Olen myös päässyt kokeilemaan Firstbeat –mittauksia, mutta koin, että mittaus vaati paljon opettelua datan analysoimisessa eikä datan keräys onnistunut vedessä, mikä osaltaan vaikutti negatiivisesti tarkastellessamme kehon stressireaktioita. Mutta olen myös kuullut paljon positiivista palautetta Firstbeat –mittauksista, liittyen työelämän stressinhallintaan sekä työperäisen loppuunpalamisen ehkäisyssä.
Vuodesta 2018 alkaen päädyin käyttämään Emfit –seurantaa, jossa sykesensori asetetaan sängyssä petauspatjan päälle. Sensori yhdistyy wifin kautta palvelimelle ja mittaa yön aikana mm. sykevälivaihtelua, hermoston palautumista sekä hengitystiheyttä. Dataa on ollut omasta mielestäni erittäin monipuolista sekä suhteellisen tarkkaa, muutamia mittaushäiriöitä lukuun ottamatta. Tulokset ovat nopeasti luettavissa aamulla puhelimelta ja ne on helppo jakaa valmentajalle. Saadun datan sekä subjektiivisen kokemuksen perusteella teemmekin viikoittain muutoksia harjoitusten sisältöön.
Kuten on jo mainittu, palautuminen sekä sen mittaus on erityisen tärkeä osa urheilijan sekä kuntoliikkujan elämää. Usein harjoituksia tulee tehtyä liian väsyneenä, jolloin keho ei ole valmiina ottamaan vastaan kaikkia ärsykkeitä ja suurin treeneistä saatu hyöty menee hukkaan. Kannattaakin siis tehdä hieman taustatyötä esimerkiksi oman valmentajan kanssa ja kokeilla, mikä olisi paras tapa seurata omaa hermoston palautumista sekä lihaksiston palautumista, subjektiivisten tuntemusten lisäksi. Koska usein suurin kehitystä jarruttava tekijä on päikkäreiden puute!
-Ida
