Kevät 2021 on lähtenyt omalta osaltani erittäin hyvin käyntiin. Ajattelinkin käydä hieman läpi kevätkauden alustavaa suunnitelmaa EM-kisoihin asti ja samalla kommentoida kauden alkua.
Tammikuu
Heti vuoden alussa tehty 3 viikon peruskestävyyteen keskittynyt treeniblokki loi hyvää pohjaa kovemmille harjoituksille. Toistuvat 4-6km kelaustreenit sekä hiihtoharjoitukset väsyttivät erityisesti mieltä, mutta huomasin kyllä selkeän eron hengityselimistön kuormituksen kehittymisessä. Olen aina ollut huono kelaaja ja pitkät sekä usein mielikuvituksettomat aerobiset harjoitukset kuluttavat tästä syystä tavallista enemmän. Viikon harjoittelun jälkeen tuntuu usein, että pää meinaa räjähtää eikä mistään tule mitään. Joululoman jälkeiset fiilikset kropassa sekä raskaalta ja väärältä tuntuva ote vedestä aiheuttavat suurta ahdistusta, mutta usein tuo tunne menee ohi, kun treeni treeniltä kunto paranee ja kroppa tottuu veteen. Pitkiltä tuntuvat viikot ja monet yksin uidut treenit ovat kuitenkin välttämättömiä. Lopulta tuostakin blokista kuitenkin selvittiin ja ensimmäistä kertaa elämässäni tunsin jopa ajoittain pitäväni matkauinnista! Tietysti jatkuva muistutus Jeren suunnalta treenin hyödyistä oli suureksi avuksi. Jos siis joskus tuntuu siltä, ettei treeni maistu niin kannattaa muistutella itselleen, miksi sitä tekee ja mitä hyötyä siitä on.
Helmikuu
Hiihtokelien parantuessa helmikuu meni pitkälti hiihtäessä, mikä vähensi osaltaan altaassa tehtävää PK-työtä. Uintitreenit taas keskittyivät pitkälti maksimikestävyyden harjoitteluun, mikä tarkoittaa usein roskiksen halailua suuren maitohappokuorman takia. Lähes poikkeuksetta kaikki laktaatinsietotreenit sekä muut kovemmat setit uin aina rintauinnilla. Tämä perustuu yksinkertaiselle ajatukselle: jos haluaa uida rintaa kovaa, pitää uida rintaa kovaa. Kierolla tavalla itse kuitenkin nautin tästä kropan rääkkäämisestä, sillä tiedän antaneeni kaikkeni jokaisen treenin jälkeen. Usein suurin rajoittava tekijä harjoituksissa on oma mieli ja ajatus siitä, ettei pysty johonkin. Kun tuon mielikuvan aiheuttaman kynnyksen yli pääsee, treeneistä saa enemmän irti eikä kipukaan loppujen lopuksi määräänsä enempää lisäänny. Hyvän treeniblokin keskeytti kuitenkin sairastuminen bakteeritulehdukseen sekä siitä johtunut antibioottikuuri. Tämä pakotti hidastamaan vauhtia ja vei minut viikon ajaksi sängyn pohjalle. Sairastelun jälkeen tunnen oloni usein hyvin stressaantuneeksi väliin jääneiden harjoitusten takia, joten olen joutunut kehittämään paljon henkistä kestävyyttä sekä omaa malttiani asiaan liittyen. Loppukuun aikana pääsin kuitenkin hyvin takaisin treenirytmiin, eikä suurempia muutoksia kauden sisältöön tarvinnut tehdä.
Maaliskuu
Kuluneesta kuusta kaksi päivää kului taas sängyn pohjalla pienen flunssan takia. Koronan takia pienistäkin kehon epänormaaleista tuntemuksista aiheutuu hirveä stressi, mikä johtaa lopulta sairastumiseen ja muutamaan vapaapäivään. Tämä tuntuu todella ärsyttävältä, sillä tämäkin flunssa alkoi aika lailla luulosairaudesta, mutta tulipahan taas levättyä kunnolla… Loppukuu menee pitkälti taas kovempien maksimitreenien parissa. Harjoitusten tarkoituksena on pitkälti kehittää 100m toista puoliskoa ja siinä tarvittavia kestävyys- sekä sieto-ominaisuuksia. Innolla odotan myös 1,5 viikon treenileiriä Vuokatissa, jossa tarkoituksena olisi uida kovia rintauintisettejä sekä oheisharjoitteluna hieman hiihtää. Tuntuu mahtavalta päästä taas kisailemaan ja haastamaan Jennaa treeneissä. Lisänä pääsee tietysti myös nauttimaan luonnosta ja kevään auringosta.
Huhtikuu
Suunnitelmana on avata kisakausi Swim Open Stockholmissa 8.-11. huhtikuuta. Kotimaassa kilpailuita ei ole juurikaan ollut koronatilanteen vuoksi, sillä monet hallit ovat edelleen suljettuina. En ole kuitenkaan kokenut kilpailujen puutetta stressaavana tai huolestuttavana. Vahvan ISL-syksyn jälkeen kisarutiinit löytyvät kyllä nopeasti, kunhan ominaisuudet ovat kunnossa, eli harjoitukset on tehty huolella. Lajiohjelma kilpailuihin koostuu pitkälti 100m sekä 50m rintauinneista sekä muutamasta 50m matkasta. Loppukuun Helsinki Swim Meet tuo myös lisää kisastartteja ennen toukokuun EM-kisoja. Arkiharjoittelu ei paljonkaan koe muutoksia kilpailuista huolimatta olympiarajan ollessa jo alitettuna. Haluan keskittyä täysillä treeniin kevään ajan, sillä heinäkuuhun on vielä pitkä aika ja paljon on myös tehtävää.
Toukokuu
EM-kilpailut on määrä järjestää Budapestissa 10.-23. toukokuuta. Tavoitteeni on hakea ensimmäinen arvokisamitali monien finaalisijoitusten jälkeen. En kuitenkaan aio ottaa suurta painetta menestymisestä, vaan aion tapani mukaan nauttia matkasta ja keskittyä omaan tekemiseeni. EM-kilpailujen jälkeen treenit keskittyvät pitkälti tuloskunnon hiomiseen kohti heinäkuuta ja aika näyttää minkälaisilla kuplajärjestelyillä ja karanteeneilla Tokioon selvitään.
Näillä ajatuksilla painetaan töitä koko alkava kevät!
-Ida
